Hesari kirjoitti joku aika sitten ääniharavista, siis siitä että kuka saa vaaleissa ääniä ja kuka ei. Jutussa oli katsottu eduskuntavaaleja vuodesta 1970 lähtien vuoteen 2011 asti eli edellisiin eduskuntavaaleihin. HS:n toimittaja Unto Hämäläinen esitti itselleen kysymyksen “Miksi joku sitten saa paljon ääniä ja joku toinen ei?” Vastausta haettiin ajoituksesta, julkisuudesta, aseman tuomasta uskottavuudesta ja äänestäjien väsymättömästä kohtaamisesta, rahasta sekä kampanjakikoista.
Loppuun Hämäläisen Unto toteaa: “Näiden keinojen lisäksi on olemassa ominaisuus, joka toisilla on, toisilla ei. Ominaisuus on olemassa, mutta sillä ei ole nimeä. Se on salaperäinen kyky saada ääniä.”
Mutta oikeastihan tällä ominaisuudella on nimi: kikkeli. Uuuuu, salaperäinen penis eli sgiguli, toisilla on toisilla ei. Listatusta 50 ääniharavasta 11 on naisia ja ensimmäinen nainen löytyy sijalta 14. Viimeistä neljää paikkaa pitelee naiset.
Eikä siinä mitään, olen ihan sillä lailla, että ihan hyvin voi äänestää sekä fiksuja naisia että miehiä. Sitä mieltä on naiset ylipäätään, sillä noin puolet naisista äänestää naisia ja toinen puoli sitten niitä miehiä. Mut mites miehet? Ei kattokaas, niistä noin 70% äänestää miehiä ja vain 30% naisia.
Naiset äänestää enemmän kuin miehet. Miehet ovat enemmän ehdolla kuin naiset.
Ymmärrättekö yhtään mitä yritän tässä sanoa?
Kikkeli, tuo jumalallinen nerokkuuden ja uskottavuuden ja äänestettävyyden salaperäinen lähde. Tähän vois linkata jonkun sata sellaista tutkimusta, jossa kahden tyypin ainoa ero on ollut tuo salaperäinen kikuliominaisuus ja joissa on selvinnyt, että munahan sen määrittää – asiantuntevuuden ja paremmuuden. Siis vaikka muut asiat on samat.
Antakaas kun vähän vielä selvennän tätä mun sanomaa: Vaalit on tulossa. Äänestäkää naisia. Hyviä naisia. Niitä on ihan himona. Miehet skarpatkaa kans. Ja hyvät naiset, asettukaa ehdolle, mä haluan äänestää teitä.
Pihtarihuorat 
Äänestäkää naisia… Mitäs jos ei kuitenkaan häpäistäisi niitten naiskansanedustajien saavutusta äänestämällä pelkkien munasarjojen perusteella. Mitä jos äänestettäisiin parasta ehdokasta sukupuolesta riippumatta. Onko pakko loata niitten naisten saavutukset, jotka sinne on jo valittu, masinoimalla pelkkien naisehdokkaiden äänestystä? Vai onko naisten pakko kusta toistensa muroihin ja nakertaa toistensa saavutuksia jopa ihan feminisminkin vuoksi?
TykkääTykkää
Jos äänestän naista olen siis katkera akka, joka vain haluaa nakertaa toisten naisten saavutuksia? Niinhän se tosiaan menee!
TykkääTykkää
Luulen ettei se niin mene. Lisäksi epäilen ettet ymmärtänyt nimettömän pointtia. Mielummin äänestää parasta ehdokasta, kuin tiettyä sukupuolta.
TykkääTykkää
Olipas cisseksistinen kirjoitus.
TykkääTykkää
Nimenomaan.. Toivottavasti bloggaajat oikeasti muistavat että genitaalit =/= sukupuoli.
TykkääTykkää
Artikkelin olettama pohjautuu väärin tulkittuun tilastotietoon:
Otetaan alkuolettamat, että eduskuntaehdokkaista naisia on esim 2/5 (Koska tilastojen mukaan miehet ovat ehdolla enemmän kuin naiset. Oikeammin ehdokassuhdeluvun voidaan olettaa olevan lähempänä nykyeduskunnassakin toteutuvaa 84 naista – 116 miestä -jakaumaa, mutta havainnollistettaessa tällä ei ole väliä), taitotasollisesti potentiaalisia ehdokkaita on molemmissa sukupuolissa prosentuaalisesti saman verran ja kun äänestäjien sukupuolijakauma on 50 – 50%, niin voidaan tulla näihin lopputulemiin (*äänistä naisille):
a) Sukupuolella ei ole merkitystä äänestäjälle ~2/5 *
b) Molemmat sukupuolet suosivat omaa sukupuoltaan ~1/1 *
c) Vain miehet suosivat omaa sukupuoltaan ~1/5 *
d) Vain naiset suosivat omaa sukupuoltaan ~3/5 *
Vaihtoehto a):ssa ehdokkaat saavat ääniä vain osaamisensa perusteella, joten suhdeluku pysyy samana kuin ehdokkaiden sukupuolijakaumakin.
Vaihtoehto b):ssä naisehdokkaiden suhteellinen äänimäärä kasvaa tasoihin miesehdokkaiden kanssa vaikka naisehdokkaiden suhde olikin vain 2/5, koska äänestäjistä puolet on naisia ja puolet miehiä.
Vaihtoehto c):ssä miesehdokkaiden suhteellinen äänimäärä kasvaa naisehdokkaiden suhteelliseen äänimäärään nähden. Naisehdokkaiden suhteellinen äänimäärä laskee.
Vaihtoehto d):ssä naisehdokkaiden suhteellinen äänimäärä kasvaa miesehdokkaiden suhteelliseen äänimäärään nähden. Miesehdokkaiden suhteellinen äänimäärä laskee.
Tilastollisesti näistä neljästä vaihtoehdosta c) ja d) eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa (naisten määrä nykyeduskunnassa 42% eli 84/200) ja vain toisen sukupuolen harjoittamaan suosintaan uskominen on sekin aika erikoinen asenne ottaen huomioon, että kyse on tasa-arvoasiasta ja vain toiseen kohtaan uskominen itsessään seksistinen kaksoisstandardi. Kohdan c) suhdeluku olisi myös sekin vielä entistäkin pienempi, jos oletettaisiin, että miehiä äänestävät miehet toimii mielipidejohtajina myös useille naisille.
Jäljelle jää siis vaihtoehdot a) ja b). Vaihtoehtoa b) tukee selvästi myös tuo naisten prosentuaalinen määrä (42%) eduskunnassa. Naisehdokkaita on vähemmän, mutta naiset myös äänestävät enemmän, joten suhdeluku on itseasiassa jopa korkeampi kuin mitä se olisi, jos kukaan ei äänestäisi sukupuolen perusteella. Jos naisehdokkaiden määrä olisi jossain tuolla 11/50:stä (niinku listattujen ääniharavien osalta), mutta eduskunnassa naisia on silti prosentuaalisesti HUOMATTAVASTI enemmän, niin eikö tämäkin kerro vain siitä, että naisehdokkaista nousee eduskuntaan myös prosentuaalisesti HUOMATTAVASTI isompi osa kuin miesehdokkaista? Eduskuntavaaleista ei löydy misogyniaa -päinvastoin- ja Rosalind ”Kikkeliskokkelis” Franklymydearia suosittelen puolestaan olemaan ottamatta tilastoja irti kontekstista, jos niitä tuon louhimisen yhteydessä kerta haluaa käyttää tasa-arvoasiaa ajaessaan.
TykkääTykkää
tl;dr
TykkääTykkää
Eli koska et jaksa lukea, pitäydyt kiinni tilastollisesti virheelliseksi todistetussa tiedossa? Oikein progressiivinen asenne!
TykkääTykkää
^Jatkoa ylempään. Tuossa itseasiassa näitä varsinaisia äänestystilastoja kurkatessa selvisi, että eduskuntavaaleissa nimenomaan naiset suosii naisia, mutta miehet ei miehiä. Selittyy sillä, että esim vuonna 2011 (kuten keskimäärin muutenkin viimeisen 20 vuoden aikana) naisehdokkaita oli ~39% ehdokkaiden kokonaismäärästä. Eduskunnassa naisia puolestaan on 42% ja kuten jo mainittua, koska naiset äänestävät miehiä muutaman prosentin ahkerammin, tuo 3% ero naisehdokkaiden ja edustajien välillä selittyy vain sillä, että se muutama prosentti äänestää nimenomaan naisia. Jos naiset äänestäisivät yhtä paljon miehiä kuin naisia, niin ehdokkaiden ja edustajien prosenttiosuuksien väliltä löytyvä ero selittyisi vain sillä, että suurin osa miehistä äänestää naisia. Olettaen ettei olla kuitenkaan tilassa, jossa vain miehet suosivat naisia ja naiset eivät suosi ketään, täytyy todellisuuden löytyä noiden kahden vaihtoehdon väliltä: Niin naiset KUIN miehetkin suosivat suurimmalta osalta naisia. Miehet eivät puolestaan tilastojen valossa voi MITENKÄÄN suurimmalta osalta suosia miesedustajia, koska naiskansanedustajien prosentuaalinen määrä ei ole laskenut suhteessa naisehdokkaiden prosentuaaliseen määrään.
Tämän ”miessuosioteorian” voi tosiaan todistaa vääräksi jo pelkästään nais- tai mieskansanedustajien lukumäärällä ja sillä olettamalla, että ”Naiset äänestää enemmän kuin miehet. Miehet ovat enemmän ehdolla kuin naiset.”, mutta tässä nyt nuo kaksi diagrammiaki: http://tilastokeskus.fi/…/evaa_2011_01_2011-03-22_tie… ja http://www.findikaattori.fi/fi/51
TykkääTykkää
Hyvä Kusimuro ja muut blogimme fanit! Kiitos rakkaudetäyteisistä kommenteista! Kuten jo kirjoitukessa kehoitinkin, niin äänestäkää HYVIÄ naisia, ei naisia ylipäätään. Ei sinne eduskuntaan huonoja poliitikkoja kannata valita naistenkaan vaatteissa. Ihan on eduskunnassa huonoja naispoliitikkojakin myös. Pois ne sieltä. Onneksi hyvistä naisehdokkaista ei ole pulaa, päinvastoin. Ja arvon tilastotiedevekkuli, kirjoitus pohjautui ääniharavien saamiin äänimääriin ja naisten lukumäärään ääniharavalistalla vuodesta 1970-tähän päivään, ei edustajajakaumaan eduskunnassa. Lisää naisia ääniharaviksi, puolueiden johtoon, ministereiksi, johtajiksi…korjaan, lisää hyviä naisia, fikuja, osaavia, johtamistaitoisia, päteviä, asiantuntevia naisia. Eipä ole niistä pulaa. Kikkelis kokkelis.
-RF
TykkääTykkää
Hyvä -RF, kai ymmärrät, että eduskuntavaaleissa jaetut äänet ovat suoraan verrannollisia kansanedustajapaikkoihin ja täten myös sukupuolijakaumaan?
Kuten tilastot kertovat, naisehdokkaita äänestetään jo nykyisellään prosentuaalisesti enemmän kuin miesehdokkaita. Jos ääniharavien, äänimäärien ja täten myös eduskunnan sukupuolijakaumien halutaan tasa-arvon nimissä tasautuvan (tällä hetkellä tasa-arvoinen äänestys on jo saavutettu, sekä ylitetty) 50 – 50, tulisi naisten asettua enemmän _ehdolle_, jotta naisehdokkaissa olisi myös lukumäärällisesti yhtä paljon taitotasoltaan potentiaalisia ehdokkaita kuin miehiäkin. Jos nykypäivän äänestystrendi jatkaa tulevaisuudessakin ja naisehdokkaiden määrän on sama kuin miesehdokkaiden, valitaan eduskuntaan enemmän naisia kuin miehiä. Jos naisehdokkaiden määrä pysyy tuossa 39 prosentissa, mutta ihmiset äänestävät yhä enemmän naisia, vain potentiaalisille naisehdokkaille annettujen äänien määrä kasvaa – ei naiskansanedustajien määrä. Sillä oletuksella siis, että äänet menevät tosiaan vain niille osaaville naisille.. jos naisehdokkaita äänestetään vain kauttaaltaan enemmän sukupuolen perusteella, naiskansanedustajien määrä kasvaa, mutta keskimääräinen taitotaso eduskunnassa on myös alhaisempi, kun otetaan huomioon että osaavia naisia löytyy naisehdokkaiden joukosta prosentuaalisesti yhtä paljon kuin osaavia miehiä miesehdokkaista.
Pyydä vain osaavia naisia asettumaan ehdolle sen sijaan että pyytäisit äänestämään naisia enemmän (koska sitä tehdään jo), jos haluat, että koko vaalitapahtuma tasa-arvoistuu. Tilastot yksiselitteisesi kertovat näiden asioiden olevan faktoja, joten miksei keskittyä asiaan kannalta, jolla on oikea tasa-arvoinen vaikutus sen sijaan, että saataisiin naisille annettu äänimäärä vain ”kiintiötäytettyä” entistä suuremmalla äänimäärällä, vaikka kaiken tasa-arvoajattelun mukaan naisista ja miehistä molemmista vain tietty sama osuus on aidosti päteviä virkaansa. Olisi seksististä ja virheellistä ajatella, että toisessa sukupuolessa on enemmän tai vähemmän prosentuaalista eduskuntaosaamista. Artikkelisi antaa virheellistä tietoa suomalaisten äänestystavoista ja lietsoo epätasa-arvoa tasa-arvon vaatteissa.
TykkääTykkää
Hyvä kommentoija. Jos kuvitteellisilla tilanteilla lähdetään asiaa hahmottamaan, niin kuvitellaan tilanne, jossa on 200 naisehdokasta ja 1800 miesehdokasta. Tästä huolimatta voi olla tilanne, jossa kaikki valitut kansanedustajat ovat naisia eikä tuloksesta silti voida päätellä kuka mitenkin on äänestänyt. D’hontin vaalitavassa (joka Suomessa on käytössä) äänet eivät myöskään suoraan mene ehdokkaille, vaan ne jaetaan listoille, jossa ehdokkaat saavat ne vertausluvut mukaan. Vaikka tiedetään naisehdokkaiden määrä, naisten suhteellinen ääniosuus sekä läpimenneiden naisten määrä, niin tästä ei kuvaamallasi tavalla voi päätellä miten kukakin on äänestänyt. Ainoa järkevä tapa selvittää asiaa on kyselytutkimus. Ja näin asiaa on tutkittukin ja tällaisen tutkimuksen tuloksiin viittasin. Tässä vielä linkki: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/39516/Forsberg_gradu.pdf?sequence=2
-RF
TykkääTykkää
Älä jauha paskaa Rosalind. Kyseessä ei ollut esittämäsi kaltaisen ”kuvitteellinen tilanne”, vaan suhdelukujen muutosten hahmottamiseen tarkoitettu havainnollistus. On täysin naurettavaa, että pohjaat teoriasi miehiä suosivista miehistä Perussuomalaisia äänestäneiden äänestyskäyttäytymiseen. Kyseessä on iso puolue, jossa naisehdokkaita on tunnetusti huomattavasti vähemmän kuin muissa puolueissa ja heidän äänimääränsä myös konservatiivisia ja vanhoillisia aatteita puoltavien äänestäjien vuoksi naurettavan alhaiset verrattuna muihin puolueisiin / puolueiden kokonaisotantaan. Pelkästään se fakta, että nykyisellään eduskuntaan pyrkivän naisen keskimääräinen äänimäärä oli 2011 vaaleissa 1362,33 (x 903 ehdokasmäärä = 42% äänistä ja täten 42 paikkaa eduskunnassa) vs miesten 1210,62 (x 1412 = 58%) riittää yksin kumoamaan koko ”miehet suosivat miehiä” väittämän (näethän sen nyt itsekin, vai etkö ymmärrä numeroita?), koska kun on totta, että nykyinen äänestystrendi antaa naisehdokkaalle 1362,33 ääntä per yksikkö, tarkoittaisi se sitä, että kun ehdokasmäärän (2315) sukupuolijakauma laitetaan tasan miesten ja naisten suhteen (2315 / 2 = 1157,5 naista sekä 1157,5 miestä) saisivat naiset 52:een eduskuntapaikkaan oikeuttavat 1157,5 x 1362,33 = 1576897 ääntä ja miehet 1157,5 x 1210,62 = 1362674 ääntä, eli 46 paikkaa. Joten selitätkö minulle, miten tämä äänestyskäyttäytyminen muka suosii miehiä? Tästä ei voi käydä minkäänlaista debattia niin kauan, kuin naiskansanedustajien määrä on positiivinen suhteessa ehdokkaiden määrään. http://aijaa.com/8ubn2i Tilastokeskuskin sen sanoo….
TykkääTykkää
Ja tämän lisäksi, luonnollisesti, pyydän osaavia naisia asettumaan ehdolle. Kuten kirjoituksessani teinkin.
-RF
TykkääTykkää